Imetystietoa
Vauva pyrkii syntymänsä jälkeen viisaasti vaistonvaraisesti rinnalle. Imetys herkistää vanhempaa lapsen
viesteille ja vahvistaa molemminpuolisen kiintymyssuhteen rakentumista. Rintamaito on myös seuraavan
puolen vuoden ajan vauvan pääasiallista ravintoa. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että imetys saa arvoisensa
tuen ja ajan.
Imetysvalmennuksen ja -ohjauksen tavoitteena on edistää ensisijaisesti lapsen ja vanhemman, mutta
samanaikaisesti myös koko perheen hyvinvointia. Imetysvalmennukseen osallistutaan jo ennen lapsen
syntymää. Imetysohjausta sen sijaan annetaan heti vauvan synnyttyä tai vasta imetyksen edettyä
pidemmälle. Imetysvalmennuksessa käsitellään monipuolisesti imetyksen ensihetkiä ja -kuukausia.
Imetyssuositus
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittelee vuonna 2004 antamansa lausunnon mukaan terveille vauvoille kuuden kuukauden yksinomaista täysimetystä sekä imetyksen jatkamista sen jälkeen muun ravinnon ohella yhden vuoden ikään saakka. Osittaisimetystä suositellaan jatkettavan perheen niin halutessa ensimmäisen ikävuoden jälkeenkin.
Maailman terveysjärjestön (WHO:n) suositus on täysimetys 6 kk ajan ja imetyksen jatkaminen muun ruoan ohella kaksivuotiaaksi saakka, tai niin pitkään kuin vanhempi ja lapsi haluavat. Kaikki imettävät vanhemmat siirtyvät osittaisimettäjiksi, kun lapsi aloittaa kiinteät ruoat, ja tämä hetki on imetyksessä vaihe, jossa imetyksen tukemiseksi käydyt keskustelut ja vinkit auttavat löytämään juuri teidän perheellenne sopivan tasapainon.
Lapsentahtisessa imetyksessä lapsi säätelee tarkasti energiansaantiaan fysiologisten tuntemustensa perusteella eikä voi syödä itseensä liikaa rintamaitoa. Vauvan annetaan imeä yhtä rintaa niin kauan, kunnes hän itse lopettaa, ja jos vauva on lopettaessa hereillä, voi hänelle tarjota toisenkin rinnan.
Vauva voi alkuun haluta olla rinnalla aamusta iltaan. Se ei kuitenkaan yleensä kerro siitä, että vauva ei saisi tarpeeksi maitoa, vaan siitä, että vauva haluaa olla rinnalla, koska se edustaa hänelle ravinnon lisäksi turvaa ja läheisyyttä. Samalla syödessään vauva luo kontaktia vanhempaansa sekä tutustuu omaan kehoonsa ja ympäristöönsä turvallisesti. Vauvantahtinen imetys auttaa maidon muodostumista vauvan yksilöllisiin tarpeisiin, ja myös vanhempi oppii nopeammin tulkitsemaan lapsensa viestejä.
Maidon muodostuminen
Synnytyksen jälkeen istukan poistuttua maidon muodostumiseen ja eritykseen vaikuttavat synnyttäjän prolaktiini- ja oksitosiinihormonit sekä rintojen saama stimulaatio. Tämä prosessi tarvitsee toimiakseen ärsykkeen, jonka lapsi tekee imemällä ja/tai vanhempi käsin lypsämällä. Rentoutuminen sekä lapsen ajatteleminen, katseleminen ja kuuleminen lisäävät oksitosiinin eritystä, joka auttaa maidon herumiseen rinnasta ulos.
Raskausaikana ja synnytyksen jälkeisinä päivinä erittyvää maitoa kutsutaan ternimaidoksi eli kolostrumiksi. Se sisältää lapsen kehityksen kannalta välttämättömiä aineita kuten valkuaisaineita, rasvaa, hiilihydraatteja ja vitamiineja, joita lapsen elimistö tarvitsee kasvuun ja kehitykseen. Rintamaidon sisältämät vasta-aineet, entsyymit, hormonit ja kasvutekijät ovat sellaisia, että yksikään rokote ei pysty kilpailemaan niistä saadun hyödyn kanssa.
Rintojen tuottaman maidon määrä kasvaa vähitellen seuraavien päivien aikana ja muuttuu kypsäksi maidoksi ensimmäisten viikkojen aikana. Keskimääräinen maitomäärä yhtä vauvaa kohden on 750 ml/vrk, mutta yksilölliset erot voivat olla suuria. Kaksosia tai useampaa lasta imetettäessä määrät voivat olla 750 ml − 1500 ml tai enemmän vuorokaudessa. Maidon määrän lisäämiseksi on aikaa kuusi viikkoa, jonka jälkeen maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä eli kysynnän ja tarjonnan laki.
Rintamaito sisältää kaikkia muita ravintoaineita riittävästi, paitsi D-vitamiinia, jota on rintamaidossa pohjoisissa oloissa vähemmän. Imetyksen vähentyessä vieroittamisessa maidon koostumus taas tiivistyy ja alkaa muistuttaa ravinteikasta ternimaitoa.
Lapsi säätelee itse maitomäärää
Tiheämmän imemisen päivät ovat yleensä toinen syntymän jälkeinen päivä ja muutenkin ensimmäiset kolme viikkoa, 6–7 viikon iässä, 3kk, 4 kk ja 6kk iässä. Tämä tiheän imemisen jakso kestää yleensä 3–7 vrk kerrallaan, ja sen avulla lapsi pitää huolta maidon määrästä. Nämä tehoimupäivät takaavat kasvupyrähdyksiin tarvittavan lisäravinto- ja energiamäärän, ja ne ovat normaaleja vauvan kehityksessä.
Maidon riittävyyden arviointi
Maidon riittävyyden arviointiin löytyy ohjeita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta. Lue lisää>>
Imetys ja terveys
Imetyksellä on terveyshyötyjä, jotka tukevat rintamaidon pitkäaikaista käyttöä niin lapsen ravitsemuksessa kuin vanhemman ja lapsen terveydenkin kannalta.
Imetetyt lapset itkevät vähemmän ja ovat tyytyväisempiä. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän tulehdussairauksia, kuten korvatulehduksia, suolistotulehduksia, ripulia, alahengitystietulehduksia ja virtsatulehduksia. Terveysvaikutus näkyy myös myöhemmin siten, että se vähentää lapsuusiän lihavuutta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, joilla taas on merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien ilmenemisessä. Vaikutusta on todennäköisesti myös atooppiseen ihottumaan, astmaan ja mahdollisesti lapsuus- ja aikuistyypin diabetekseen, Crohnin tautiin ja keliakian puhkeamiseen.
Vanhemman terveyshyödyistä on heti nähtävissä verenpaineen ja pulssin aleneminen, joka johtuu ihokosketuksen ja oksitosiinihormonin vaikutuksesta imetyksen aikana. Oksitosiinihormoni vähentää synnytyksen jälkeistä verenvuotoa kohdun seinämässä sekä pienentää kohtutulehdusriskiä. Imetys, varsinkin yli 6 kuukautta jatkunut imetys, vähentää vanhemman riskiä sairastua rintasyöpään ja munasarjasyöpään ennen vaihdevuosia. Imetys vähentää myös naisen riskiä sairastua osteoporoosiin vaihdevuosien jälkeen. Painonhallinnan kannalta imetys kuluttaa vanhemman perusaineenvaihdunnan lisäksi energiaa noin 600 kcal /vrk, joten pitkään jatkuessaan imetys tukee painonhallintaa, mikä edelleen vähentää tyypin 1 diabeetikolla insuliinin tarvetta ja ehkäisee tyypin 2 diabeteksen puhkeamista.
Täysimettävällä vanhemmalla kuukautisten alkaminen todennäköisesti viivästyy, mikäli tiheät imetykset jatkuvat ympäri vuorokauden 6kk ajan. Suoja on mahdollisesti 98 % uutta raskautta vastaan kuuden kuukauden ajan, mikäli kuukautiset eivät ole vielä alkaneet eikä vauvalle ole annettu muuta ravintoa. Naisen rautavarastot myös lisääntyvät, kun kuukautisia ei ole. Imetys kuivattaa naisen limakalvoja, joten liukastusvoiteen käytöstä on hyötyä.
Imetys ja suun terveys
Imetys on edullista myös lapsen suun ja hampaiston kehitykselle. Rinnan imeminen vaatii paljon lihastyötä ja tukee sitä kautta lapsen leuan alueen ja purentalihasten kehitystä. Imetyksessä on huomioitava myös muut lapsen suun terveyteen vaikuttavat tekijät. Tärkein näistä on koko perheen säännöllinen hampaiden harjaus ja ksylitolituotteiden käyttö hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi vanhemman kannattaa huomioida reikiintymisen riskitekijät jo raskausaikana. Tutin käyttöä suositellaan aloitettavaksi vasta, kun vauva on oppinut oikean imemisotteen rinnasta.
Imetys ja pettymys
Imetyspettymys voi tulla kenelle tahansa vanhemmalle. Imetys voi päättyä toiveista huolimatta suunniteltua aiemmin tai yllättäen jostain muusta syystä. Vanhempi ehkä miettiikin, miten imetys olisi pitänyt tehdä tai eikö hän kuunnellut ohjeita. Onneksi imetyspettymyksestä kuitenkin voi ja kannattaa jutella jälkikäteen – kun on siihen itse valmis. Keskustelu auttaa vanhempaa hahmottamaan ja ymmärtämään koetun imetystaipaleen omanlaisenaan osana vanhemmuutta. Jokainen imetys on joka tapauksessa kestostaan huolimatta lapselle aina tärkeä.