Imetystietoa02.03.2013

Vauva pyrkii syntymänsä jälkeen viisaasti vaistonvaraisesti rinnalle. Imetys herkistää äitiä lapsen viesteille ja vahvistaa molemminpuolisen kiintymyssuhteen rakentumista. Äidinmaito on myös seuraavan puolen vuoden ajan vauvan pääasiallista ravintoa. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että imetys saa arvoisensa tuen ja ajan.

Imetysvalmennuksen ja -ohjauksen tavoitteena on edistää ensisijaisesti lapsen ja äidin, mutta samanaikaisesti myös koko perheen hyvinvointia. Imetysvalmennukseen osallistutaan jo ennen lapsen syntymää. Imetysohjausta sen sijaan annetaan heti vauvan synnyttyä tai vasta imetyksen edettyä pidemmälle. Imetysvalmennuksessa käsitellään monipuolisesti imetyksen ensihetkiä ja -kuukausia.

Imetyssuositus

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittelee vuonna 2004 antaman lausunnon mukaan terveille vauvoille kuuden kuukauden yksinomaista täysimetystä sekä imetyksen jatkamista sen jälkeen muun ravinnon ohella yhden vuoden ikään saakka ja osittaisimetystä perheen niin halutessa ensimmäisen ikävuoden jälkeenkin. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) suositus on täysimetys 6 kk ajan ja imetyksen jatkamista muun ruoan ohella kaksivuotiaaksi tai niin pitkään kun äiti ja lapsi haluavat. Kaikki imettävät äidit siirtyvät osittaisimettäjiksi, kun lapsi aloittaa kiinteät ruoat ja tämä hetki on imetyksessä vaihe jolloin imetyksen tukemiseksi keskustelu ja vinkit auttavat löytämään juuri teidän perheelle sopivan tasapainon.

Lapsentahtisessa imetyksessä lapsi säätelee tarkasti energiansaantiaan fysiologisten tuntemustensa perusteella eikä voi syödä itseensä liikaa äidinmaitoa. Vauvan annetaan imeä yhtä rintaa niin kauan kuin hän itse lopettaa ja jos vauva on lopettaessa hereillä, voi hänelle tarjota toisenkin rinnan.

Vauva voi alkuun haluta olla rinnalla aamusta iltaan, se ei kuitenkaan yleensä kerro siitä, että vauva ei saisi tarpeeksi maitoa, vaan vauva haluaa olla rinnalla, koska se edustaa hänelle ravinnon lisäksi turvaa ja läheisyyttä. Samalla syödessään hän luo kontaktia äitiinsä, tutustuu omaan kehoonsa ja ympäristöönsä turvallisesti. Vauvantahtinen imetys auttaa maidon muodostumista vauvan yksilöllisiin tarpeisiin ja äiti oppii nopeammin tulkitsemaan lapsensa viestejä.

Maidon muodostuminen

Synnytyksen jälkeen istukan poistuttua maidon muodostumiseen ja eritykseen vaikuttavat äidin prolaktiini- ja oksitosiinihormonit sekä rintojen saama stimulaatio. Tämä prosessi tarvitsee toimiakseen ärsykkeen, jonka lapsi tekee imemällä ja/tai äiti käsin lypsämällä. Rentoutuminen, lapsen ajatteleminen, katseleminen tai kuuleminen lisää oksitosiinin eritystä, joka auttaa maidon herumiseen rinnasta ulos.

Raskausaikana ja synnytyksen jälkeisinä päivinä erittyvää maitoa kutsutaan ternimaidoksi eli kolostrumiksi. Se sisältää lapsen kehityksen kannalta välttämättömiä aineita kuten valkuaisaineita, rasvaa, hiilihydraatteja ja vitamiineja, joita lapsen elimistö tarvitsee kasvuun ja kehitykseen. Rintamaidon sisältämät vasta-aineet, entsyymit, hormonit ja kasvutekijät ovat sellaiset, että yksikään rokote ei pysty kilpailemaan kolostrumista saadun hyödyn kanssa.

Rintojen tuottaman maidon määrä kasvaa vähitellen seuraavien päivien aikana ja muuttuu kypsäksi maidoksi ensimmäisten viikkojen aikana. Keskimääräinen maitomäärä yhtä vauvaa kohden on 750 ml/vrk, mutta yksilölliset erot voivat olla suuria. Kaksosia tai useampaa lasta imetettäessä määrät voivat olla 750ml- 1500ml tai enemmän vuorokaudessa. Maidon määrän lisäämiseksi on aikaa kuusi viikkoa, jonka jälkeen maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä eli kysynnän ja tarjonnan laki. Rintamaito sisältää kaikkia muita ravintoaineita riittävästi, paitsi D-vitamiinia, jota on rintamaidossa pohjoisissa oloissa vähemmän. Imetyksen vähentyessä vieroittamisessa maidon koostumus taas tiivistyy ja alkaa muistuttamaan ravinteikasta ternimaitoa.

Lapsi säätelee itse maitomäärää

Tiheämmän imemisen päivät ovat yleensä toinen syntymän jälkeinen päivä ja muutenkin ensimmäiset kolme viikkoa, 6-7 viikon iässä, 3kk, 4 kk, 6kk iässä. Tämä tiheän imemisen jakso kestää yleensä 3-7 vrk kerrallaan ja tämän avulla lapsi pitää huolta maidon määrästä. Nämä tehoimupäivät takaavat kasvupyrähdyksiin tarvittavan lisäravinto- ja energiamäärän ja ne ovat normaaleja vauvan kehityksessä.

Maidon riittävyyden arviointi

Maidon riittävyyden arviointiin löytyy ohjeita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta. Lue lisää>>

Imetys ja terveys

Imetyksellä on terveyshyötyjä, jotka tukevat rintamaidon pitkäaikaista käyttöä niin lapsen ravitsemuksessa, kuin äidin ja lapsen terveydenkin kannalta.

Imetetyt lapset itkevät vähemmän ja ovat tyytyväisempiä. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän tulehdussairauksia, kuten korvatulehduksia, suolistotulehduksia, ripulia, alahengitystietulehduksia ja virtsatulehduksia. Terveysvaikutus näkyy myös myöhemmin vähentämällä lapsuusiän lihavuutta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, joilla taas on merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien ilmenemisessä. Vaikutusta on todennäköisesti myös atooppiselle ihottumalle, astmalle ja mahdollisesti lapsuus- ja aikuistyypin diabetekselle, Crohnin taudille ja keliakian puhkeamiselle.

Äidin terveyshyödyistä on heti nähtävissä verenpaineen ja pulssin aleneminen ihokosketuksen ja oksitosiinihormonin vaikutuksesta imetyksen aikana. Oksitosiinihormoni vähentää synnytyksen jälkeistä verenvuotoa kohdun seinämässä ja kohtutulehdusriskiä. Imetys, varsinkin yli 6 kuukautta jatkunut imetys, vähentää riskiä sairastua rintasyöpään ja munasarjasyöpään ennen vaihdevuosia. Imetys vähentää naisen riskiä sairastua osteoporoosiin vaihdevuosien jälkeen. Painonhallinnan kannalta imetys kuluttaa äidin perusaineenvaihdunnan lisäksi energiaa noin 600kcal /vrk, joten pitkään jatkuessaan imetys tukee painonhallintaa ja sitä kautta tyypin 1 diabeetikolla vähentämällä insuliinin tarvetta ja ehkäisee tyypin 2 diabeteksen puhkeamista.

Täysimettävällä äidillä kuukautisten alkaminen todennäköisesti viivästyy, mikäli tiheät imetykset jatkuvat ympäri vuorokauden 6kk ajan. Suoja on mahdollisesti 98% uutta raskautta vastaan kuuden kuukauden ajan, mikäli kuukautiset eivät ole vielä alkaneet eikä vauvalle ole annettu muuta ravintoa. Naisen rautavarastot myös lisääntyvät, kun kuukautisia ei ole. Imetys kuivattaa naisen limakalvoja, joten liukastusvoiteen käytöstä on hyötyä.

Imetys ja suun terveys

Imetys on edullista myös suun ja hampaiston kehitykselle. Rinnan imeminen vaatii paljon lihastyötä ja tukee sitä kautta lapsen leuan alueen ja purentalihasten kehitystä. Imetyksessä on huomioitava myös muut lapsen suun terveyteen vaikuttavat tekijät. Tärkeimpänä näistä on hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi koko perheen säännöllinen hampaiden harjaus ja ksylitol -tuotteiden käyttö. Lisäksi äidin kannattaa huomioida reikiintymisen riskitekijät jo raskausaikana. Tutin käyttöä suositellaan aloitettavaksi vasta, kun vauva on oppinut oikean imemisotteen rinnasta.

Imetyspettymys

Imetyspettymys voi tulla kenelle tahansa äidille. Imetys voi päättyä toiveista huolimatta suunniteltua aiemmin tai yllättäen jostain muusta syystä. Äiti ehkä miettiikin, miten se imetys olisi pitänyt tehdä tai eikö hän kuunnellut ohjeita tms. Onneksi imetyspettymyksestä kuitenkin voi ja kannattaa jutella jälkikäteen – kun on siihen itse valmis. Keskustelu auttaa äitiä hahmottamaan ja ymmärtämään koetun imetystaipaleen omanlaisenaan osana äitiyttä. Jokainen imetys on joka tapauksessa kestostaan huolimatta lapselle aina tärkeä.

Tutustu Rinnalla
Imetysvalmennuksiin>>
Imetysohjaukseen>>

Jaa Facebookissa »